SILKKIYRTTI

5.5.2014 14:20

Botanian perhoshuoneessa kukkivat parhaillaan upeat oranssinpunakukkaiset punasilkkiyrtit (Asclepias curassavica), jotka kuuluvat oleanterikasvien heimoon (Apocynaceae). Silkkiyrtit tulevat 50-200 cm:n korkuisiksi ja ovat monivuotisia pensaita, lehdet ovat pitkät ja kapeat ja kukat kimppuina varsien päissä. Botanian perhosille kasvi on tärkeä, rantaleijut, punanauhakapteenit ja monet muut lentelijät hakevat kukista mettä ja sen lehdet ovat monarkkiperhosten (Danainae) toukkien ravintoa. Suomalainen nimi viittaa siementen silkkisiin karvoihin ja tieteellisen nimensä kasvi on saanut kreikkalaisen lääketieteen jumalan Asklepioksen mukaan. 

Silkkiyrtit ovat kotoisin Etelä-Amerikasta ja suosittuina koristekasveina ne ovat levinneet kaikkialle trooppisille ja subtrooppisille alueille jopa liiaksi asti syrjäyttäen tieltään alkuperäisiä kasvilajeja.
 
Myrkky vai lääke
 
Alkuperäisillä kotiseuduillaan silkkiyrttien lääkinnälliset ominaisuudet on tunnettu pitkään. Etelä-Amerikassa silkkiyrtin juuriuutetta käytetään vieläkin oksettavana ja ulostavana lääkkeenä. Lehtien ja kukkien myrkyllistä maitiaisnestettä on käytetty syylien ja ulkoloisten poistamiseen. Kasvia on käytetty myös mm. sukupuolitautien, munuaiskivien, astman ja syövän hoidossa. Lääkekäytössä on riskinsä, sillä maitiaisneste on niin myrkyllistä, että se voi pysäyttää pienen eläimen sydämen. 
 
Monarkkiperhosen elinehto
 
Myrkyllisyys on suojannut silkkiyrttejä useimmilta kasveja syöviltä eläimiltä, mutta eräs perhonen on kääntänyt tämän hyödykseen. Pitkistä vaelluksistaan tunnettu monarkkiperhonen käyttää toukkana ravinnokseen yksinomaan silkkiyrttien lehtiä, eikä myrkky vaikuta siihen lainkaan. Myrkky kertyy toukan elimistöön ja se muuttuu myrkylliseksi itsekin, josta syystä saalistajat jättävät sen rauhaan. Toukka jopa ilmoittaa kirkkailla varoitusväreillä olevansa syötäväksi kelpaamaton. Aikuiseksi tultuaankin perhonen sisältää toukkana syömäänsä myrkkyä ja saa elellä rauhassa saalistajilta. Tai melkein rauhassa, sillä eräät meksikolaiset linnut, trupiaalit, ovat keksineet jättää monarkkien myrkylliset osat, ihon ja siivet syömättä. 
 
Helppo kasvattaa
 
Myrkyllisyydestään huolimatta silkkiyrtit ovat maailmalla suosittuja koristekasveja ja ne houkuttelevat puutarhaan perhosia ja mehiläisiä. Botaniallakin kukkivaa punasilkkiyrttiä voi kasvattaa ruukussa huonekasvina ja sitä on helppo lisätä siemenistä ja pistokkaista. Siementaimet kukkivat usein vasta toisena vuotenaan ja talvehtiminen onnistuu parhaiten valoisassa ja viileässä paikassa. Kesällä kasvi viihtyy hyvin ulkonakin ja kukinta-aika on useita kuukausia. Punasilkkiyrtin lisäksi Botanialla  kasvaa  purppurasilkkiyrtti (Asclepias incarnata) ja karvasilkkiyrtti (Asclepias tuberosa). Jos suunnitelmat toteutuvat, niin perhoshuoneessa tulee kesällä lentelemään myös monarkkeja. Ja jos oikein hyvin käy, näemme myös niiden värikkäitä toukkia, sillä silkkiyrttien lehtiä kyllä riittää rouskuteltavaksi. 
 
 
Teksti Sari Meriläinen
 
Kuva Tero Honkanen
 
Kuvassa  punanauhakapteeni (Anartia amathea) punasilkkiyrtin kukalla.

Klikkaa Botania-info


Talvikaudella (1.9.-31.3.)
ma-ti 10-16, ke 10-18, to-pe 10-16
la-su 11-16 

Kesäaikana (1.4.-31.8.)
ma-ti 10-17, ke 10-18, to-pe 10-17
la-su 11-16

Botania on suljettu huoltopäivän vuoksi kerran kuussa. Seuraavat huoltopäivät ovat pe 1.12.2017 ja pe 5.1.2018.

We are closed fri 1.12.2017 & fri 5.1.2018 due to the maintenance!

Мы закрыты в следующие дни:
Пт 1.12.2017 & Пт 5.1.2018 (Oбслуживание)


Heinäpurontie 70, 80110 Joensuu
050 5629 482, toimisto(at)botania.fi

>> aukioloajat, pääsymaksut, sijainti
     
http://vk.com/botania

Ota yhteyttä

Roskapostin välttämiseksi testataan, että viestin lähettäjänä on ihminen.
Kirjoita yhteenlaskun summa: 1+5=